KOTISTRESSISTÄ KOTIRAUHAAN osa 1 – FYYSISET STRESSITEKIJÄT

Luin hiljattain, että naiset ovat keskimäärin stressaantuneempia kotona, kuin töissä.

Ajatus kodista stressin lähteenä tuntuu jotenkin nurinkuriselta. Eikö koti olekaan se paikka, jossa voi olla täysin oma itsensä ja elää haluamallaan tavalla? Eikö kodin perimmäinen tarkoitus ole tuoda suojaa ja lämpöä ulkomaailmalta, fyysisen tason lisäksi myös emotionaalisella tasolla? Kodin soisi olevan paikka akkujen lataamiseen, ei niiden tyhjentämiseen.

Olen asunut nykyisessä kodissani kolme vuotta. Se on monella tasolla sellainen unelmien koti, josta haaveilin vuosikausia ennen sen hankkimista. Kotini on 1920-luvulla rakennettu pieni puutalo rauhallisella alueella ja rakastan sitä palavasti. Ikävä myöntää, että se on välillä myös aikamoinen stressin lähde.

Olohuoneen kirjavat tapetit tekevät minut levottomaksi. Kavahdan yläkerran vessan lattian kylmyyttä joka kerta, kun sille astun. Imuri on raivostuttavan kovaääninen. Valonlähteet ovat liian kirkkaita tai väärin suunnattuja, useimmat molempia. Onneksi tällaisiin kodin fyysisiin stressitekijöihin on helppo tehdä muutoksia!

KODIN FYYSISET STRESSITEKIJÄT

Ihminen on äärimmäisen sopeutuvainen, mutta toisaalta myös herkkä. Varsinkin jos olet erityisherkkä niin kuin minä, on oman ympäristösi ärsykkeiden minimointi äärimmäisen tärkeää. Fyysiset stressitekijät rasittavat hermostoa joskus melkein huomaamatta.

M E L U |

Kodin ulkopuolella altistumme lukuisille äänille päivittäin. Onkin äärimmäisen tärkeää vaalia kodin hiljaisuutta, edes hetkittäin. Tarkkaile kotisi äänimaailmaa. Pauhaako musiikki tai televisio koko ajan taustalla? Ovatko kodinkoneet erityisen kovaäänisiä? Asutko vilkkaan tien varressa?

Tee päivittäin tilaa hiljaisille hetkille. Korvatulpat ja vastamelukuulokkeet ovat väliaikaisessa käytössä hyviä apuvälineitä. Itse huomaan kaipaavani hiljaisuutta valtavasti ja pidän korvatulppia aina mukana myös kodin ulkopuolella.

V A L O |

Päivänvalo on meille kaikkein tärkein ja luonnollisin valonlähde; myös kotona. Anna luonnonvalon tulvia sisään ikkunoista. Viime päivinä olemmekin saaneet nauttia ihanasta helmikuun auringosta!

Muokkaa valaistusta huoneen käyttötarkoituksen mukaan. Usein paras valaistus tulee useammasta valonlähteestä yhden suuren valonlähteen sijaan. Himmentimillä pystyt säätelemään valoa tilanteen mukaan. Iltaisin on hyvä himmentää ja vähentää valon määrää pari tuntia ennen nukkumaan menoa, jotta keho alkaa tuottamaan melatoniinia yötä varten.

Olen juuri aloittanut laajamittaisen valaistusprojektin omassa kodissani. Pyrin muokkaamaan valaistuksesta mahdollisimman lempeää ja miellyttävää korvaamalla valokeilamaiset, kovat valonlähteet pehmeämmillä vaihtoehdoilla. Meillä on viime aikoina myös luettu iltaisin kynttilänvalossa, mikä on tuntunut superihanalta ja palauttavalta!

Elektroniikan lähettämä sininen valo haittavaikutukset voi neutraloida asentamalla tietokoneisiin F.lux-ohjelman tai käyttämällä valmiita Night Shift- ja Night Light-asetuksia.

L Ä M P Ö T I L A |

Liian kuuma tai kylmä lämpötila on hermostolle rasite. Pidä lämpötila kohtuullisissa lukemissa, makuuhuoneissa pari astetta alempana kuin muualla.

Lisää kylmille lattiapinnoille mattoja tai käytä lämpimiä sukkia ja tossuja talviaikaan. Itse tunnustaudun villasukkien suurkuluttajaksi.

S I S Ä I L M A  |

Laadukas sisäilma on terveydellesi oleellista. Päivittäinen tuulettaminen ja viikoittainen siivoaminen ovat hyvä keino parantaa sisäilman laatua. Huonekasvit lisäävät viihtyisyyttä ja ilmankosteutta, tuottavat happea sekä suodattavat kemikaaleja sisäilmasta.

Myös joidenkin eteeristen öljyjen, esimerkiksi ihanan raikkaan eukalyptuksen, mustakuusen ja männyn sanotaan puhdistavan huoneilmaa. Itse lisään eteeristä öljyä diffuusorin lisäksi myös imurin pölypussiin silloin tällöin, joilloin siivouksen yhteydessä kotiin leviää ihana tuoksu!


Seuraavassa osassa käsittelen kodin henkisiä stressitekijöitä.