7 X VINKKIÄ OMIEN TARPEIDEN TUNNISTAMISEEN

Omien tarpeidensa tunnistaminen ja niihin vastaaminen on kaiken itsehoivan pohja. Itsehoivassahan on kyse juuri siitä, että pyrkii antamaan itselleen sen, mitä kullakin hetkellä eniten kaipaa ja tarvitsee. Sen takia onkin äärettömän tärkeää malttaa pysähtyä tarpeidensa äärelle ja oppia tunnistamaan mitä on vailla.

Kun olemme pieniä lapsia, vanhemmat ovat vastuussa tarpeidemme tunnistamisesta ja niihin vastaamisesta. Tässä vanhemmat onnistuvat vaihtelevasti omien voimavarojensa, emotionaalisen kypsyytensä ja muiden tekijöiden ohjaamina.

Monella meistä saattaa olla kokemus siitä, että vaikka fyysisiin tarpeisiimme on vastattu melko johdonmukaisesti, emotionaaliset tarpeemme ovat jääneet sivuun. Meitä ei ole ehkä kohdattu tunnetasolla, emmekä ole saaneet tarpeeksi kokemuksia nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta.

Jotkut meistä ovat joutuneet ottamaan vastuuta pienemmistä sisaruksistaan tai jopa vanhemmistaan, kun vanhempien huomio on keskittynyt omien vaikeuksien selvittämiseen.

ITSEHOIVAN POHJA SYNTYY LAPSUUDESSA

Omiin tarpeisiin vastaamista opitaan kahdella tavalla. Käsitys omasta arvostamme muodostuu siitä, miten vanhemmat ovat onnistuneet vastaamaan vaihtuviin tarpeisiimme. Toisaalta opimme myös mallioppimalla eli katsomalla vierestä, miten vanhemmat itse vastaavat omiin tarpeisiinsa.

Monelle on tullut tutuksi stereotyyppinen malli äidistä, joka uhraa omat tarpeensa lastensa ja perheensä hyväksi. Tällainen äiti antaa lapselleen perinnöksi itsekieltäymyksen mallin. Välitetty viesti on: “äidin/vanhemman tarpeet eivät ole yhtä arvokkaita kuin muiden”. Tällöin kasvavalle lapselle välittyy epärealistinen kuva aikuisen ihmisen tarpeista.

Toisaalta on myös niitä, joille kokemus hoivattavana olemisesta on jäänyt vajaaksi vanhempien kykenemättömyyden vuoksi. Kokemus vaille jäämisestä voi olla kokonaisvaltainen ja kipeä, kun sisäistetty viesti on ”tarpeeni eivät ole tärkeitä”. Liian aikaisin muista huolehtimaan vastuutetut kokevat myös, että omat tarpeet ovat prioriteettilistan häntäpäässä.

Oli oma tilanne mikä tahansa, tarpeidensa tunnistamista ja niihin vastaamista voi ja kannattaa opetella aikuisenakin, sillä se on reitti vahvempaan omanarvontuntoon.

VINKKEJÄ OMIEN TARPEIDEN TUNNISTAMISEEN JA NIIHIN VASTAAMISEEN

Pohdi lapsuuden osuutta

Omien lapsuuden kokemusten ja omaksuttujen mallien pohtiminen voi tuoda lisää ymmärrystä omissa hyvinvointihaasteissa.

Minkälaisen mallin sinä olet saanut? Miten se näkyy tämänhetkisessä elämässäsi? Oletko tullut nähdyksi ja kuulluksi, hyväksytyksi kaikkine tarpeinesi? Omien henkisten haavojen parantaminen on myös osa itsehoivaa.

Ole itsellesi vanhempi, jota sinulla ei koskaan ollut

Nyt aikuisena, olet vastuussa omien tarpeidesi tunnistamisesta ja niihin vastaamisesta. Voit antaa ja sallia itsellesi kaiken, mitä tarvitset (muita ihmisiä kunnioittaen, tietenkin). Mitä enemmän uskallat vastata omiin tarpeisiisi, sitä vahvemmaksi myös omanarvontuntosi kasvaa.

Pysy herkkänä tunteille

Tietynlaiset tunteet ovat usein ensimmäinen vihje siitä, että jokin tarve on jäänyt tyydyttämättä. Ahdistus, kiukku, ärtyisyys ja turhautuminen ovat tuntemuksia, joita kannattaa seurata erityisesti.

Kun saat kiinni näistä tunteista, kysy itseltäsi: “Mitä olen vailla? Miten voin auttaa itseäni?”

Pysähdy kuuntelemaan kehoa

Keho kertoo monesti asioita, joita mieli ei vielä tiedä. Kehoskannaus on hyvä työväline kehon tarpeiden äärelle pysähtymiseen. Kehoskannauksessa hiljennytään hetkeksi istuen tai maaten, kuljettaen huomiota hiljalleen koko kehon läpi, aina hetkeksi pysähtyen aistimaan tuntemuksia kussakin kehon osassa.

Kirjoita

Joskus omia tarpeita on vaikea tunnistaa ilman kynää ja paperia. Hyvä harjoitus on hiljentyä päivittäin hetkeksi näiden kysymysten äärelle: “Mitä tarvitsen? Miten voin auttaa itseäni?” Kirjoittaminen tuo hyvän suunnitelman näkyväksi.

Kommunikoi selkeästi ja kerro omista tarpeistasi

Oletamme joskus, että toiset osaavat ennakoida tarpeemme ja kun näin ei olekaan, petymme ja pahastumme. Saatamme jopa ajatella, että ihanneparisuhteessa toinen osaa ennakoida tarpeemme.

Muut eivät kuitenkaan pysty lukemaan ajatuksiasi. Sinulla on vastuu ja velvollisuus ilmaista tarpeesi selkeästi. Kykenemättömyys omista tarpeista kommunikoimiseen ja avun vastaanottamiseen johtaa uhriutumiseen. Kommunikointi on lahja myös toiselle ihmiselle.

Uskalla olla tarvitseva

Uskallatko olla tarvitseva? Häpeätkö omia tarpeitasi?

Loppujen lopuksi tullaan siihen, että hyväksytkö itsesi kokonaisena, inhimillisenä olentona kaikessa tarvitsevuudessasi. Muista, että tarvitseminen kuuluu ihmisyyteen ja opettele iloitsemaan ihmisyydestäsi ja sen kaikista puolista.